LUC ry:n reeniploki

Metsäkangas 15102004

Lämmin syksyinen päivä on kääntynyt illaksi ja eräässä pikkukaupungissa nimeltä Lahti alkaa tavallinen hikinen perjantai-ilta. Luvassa on ultimate harkat metsäkankaan pimennossa.

Päivän aikana pieni tyttö on vihdoinkin saanu itsestään sen verran irti, että on käynyt ostamassa vihdoinkin omat sisäpelikengät Ehkä seuraavaksi pitäisi hankkia omat shortsit..

Nyt joukkueessa on kolmella tytöllä samanlaiset kengät ja kappasvaan myös kokokin on sama..Vaihtuukohan ne jossain vaiheessa vai ei Se jää nähtäväksi..

Koululle oli raahautunut ihmeen paljon ihmisiä..Vaikka kuvittelisi, että perjantai-ilta on huono peli aika, niin taas tuli todettua, että urheilu on parasta huumetta. Ja kuten eräskin poika näytti tekevän, niin iltahan on vasta nuori ja harkoista voi aina jatkaa eteenpäin.

Paikalla oli taas tytöistä lähes kaikki-> Hyvä tytöt!! Aina vaan paranee. Jopa Pojatkin totesivat, että tyttöjen peli alkaa jo pikkuhiljaa näyttää peliltä

Aluksi taas heittelimme parin kanssa..Oli ilonen fiilis ku sai suurimman osan heitoista perille, mutta sitten tulikin markkeri eteen ja mikään menny sinne minne halusin, mutta onneks aina joku toinen joutuu hakemaan kiekon, jonka heitin jonneki

Tehtiin vielä ennen peliä toinenki hakuharjotus ja taas tuli todistettua, että jos ei mee jakeluun, ni ei mee. En ymmärrä miks en pysty muistamaan helppoa juoksusuuntaa yhtä kertaa kauemmin..Mutta ehkä se taas tästä. On kyl kiva harjotella noit kuvioitaki, ni oppii miten sitte taas pelissä voitetaan

Koska tytöt on kilttejä ja pojat poikia, ni pystyimme pelaaman tyttö porukalla, johon oli aina lisätty poika. Peli tuntui oikeesti sujuvan. Ehkä me ollaan vihdoinki opittu jotain tai sitten oltiin muuten vireessä. Kuviot toimi: tehtiin katkoja ja maaleja ja juostiin loppuun asti.."iloista peliä."

Pelaamisesta jäi hyvä fiilis..jatketaan samallalailla eiköstä vaan?

-hide-
( 1 kommentti(a) )

Renkomäki 12.10.04

Kuten venäläinen sanoisi, voihan virsu. Jopas oli hikiset treenit. Paitsi niille jotka tulivat myöhässä, ehe ehe.

Vaan sattuuhan sitä. Jos olisin elämäni aikana saanut kolikon jokaisesta myöhästymisestäni, olisi minulla iso läjä lantteja...

Noh, asiaan.
Treeneissä voinee sanoa pointin olleen ajoituksessa. Mikä lienee totta vieköön jopa tärkein asia koko hemmetin lajissa.
Ajoitus. Typerän yksinkertaista mutta totta. Helppoakin? Ehkä, mutta väittäisin ettei.
Sillä heittotaidolla, nopeudella tai oveluudella pääsee vain puoleen väliin, jos et osaa ajoitusta. Voit heittää hiton tarkasti ja pitkälle mutta jos heität tunnin myöhässä, eipä ole iloa siitä. Tai jos olet hakemassa paikkaa, mutta juna meni jo, niin turhaanpa hait.
Alun "heitä-dumppiin-juokse ylös-ja-vastaan" drillissäkin tuolla oli jo osittain merkitystä, mutta seuraavan harjoitteen aiheessa eli rivilähdössä, siinä voisin väittää että ainua olennainen asia on...tättärää... ajoitus. Ihan sama miten hyvin se pelintekijä harhauttaa/rikkoo markkeerauksen tai heittää tarkan killerin jos se juoksijan pirulainen on väärään aikaan väärässä paikassa.

Mutta mikä siinä on niin hele....n vaikeata?
Rutiinin puute, keskittymisen puute, pelisilmän puute, jokin muu, mikä?
Kai sitä vaan pitää tahkota uudestaan ja uudestaan niin kauan että touhu lähtee selkäytimestä.

Hetkisen rivilähtöä jauhettuamme siirryimme itse pelaamiseen jakaantuen neljään jengiin, naiset omiin ja miehet omiin.
Juoksua oli taas tiedossa oikein urakalla, porukat olivat sen verran pieniä, että ei ollut paljoa vara jäädä seisoksimaan (no eihän sitä ole muutenkaan, hehe).
Oma pelaaminen meni oikeastaan aika hyvin. Puolustamisessa on edelleen parantamista, edelleenkään en muista keskittyä ihan täysillä siihen. Pari hyvää heittoa maalille ja pari hyvää hakuakin tein. Rutiinin puutteesta kertoo ainakin se että töpeksin pari tilannetta heittämällä himpun liian pitkän maalille.

Mutta mikä hitto siinä on että noiden salien ilmastointi ei toimi iltaisin/vkoloppuisin?

Ainiin ja tervetuloa porukkaan Kristiina!

-aksu
( 6 kommentti(a) )

Nimpparipäiväreenit

Jumaleishön nääs, 3 tuntia reeniä yhteen putkeen ovvähä liikapaljo vissiin tälle raadolle.

Ja ei ollu ees nimipäiväkakkua mulle ja kaimalle tarjolla lain!?
Näinkö huonosti piretähän seuratoverista huolta, että ihan pienen pienellä kakkusella joskus ilahutettais?

No joo... mitäs me tänään tehtiinkään. Ainiin jees. Aluksi kokeiltiin neljän porukoissa naamakkain puolustamisen hankaluutta. Meitin ryhmässä se ei kyllä todella oikein toiminut. "UP"- huutoja ei pahemmin kuulunu (ja mistäs sitä puolustaja muuten tietäs jos on selin heittäjään) ja sitten toisaalta ainakin meikäläisen heitot hyökkääjälle olivatten ala-arvoisia.

Mulla on kyllä perustekniikka hallussa, opin upsin ihan yllättäen yhtäkkiä ja saan sen jopa pitkälle & tarkasti, siis jos heittelemmä muuten vaan, mutta pelissä tai pelinomaisessa tilanteessa tuppaa edelleen pätkimään. Kiekko vaan vauhilla pois kädestä, ihan kuin se polttelis kouraa tai jottain iik hirveetä.
Vaikkei ois mikkään helevetin kiiru yhtän mihinkän.

No, rutiini tulee kyllä sitten joskus, toivoakseni...

Sittenpä pelasimme neljän joukkueina ja välillä tuli jostain syystä turpaan niin että tukka läks. Mutta onneksi itellekin tuli pari hyvää onnistumista niin pystyi sitten kohtuullisen hyvillä mielin lopettaa sen session.

Vaan sitten naisväki aloitti omat treeninsä ja muutama meistä miehimyksistä jäi völjyyn.
Naiset harjotteli lähinnä kahta kuviota, ylös-alas sekä ovi (jolla on jostain ihme syystä aika typerä toinen nimi ).

Drillit meni miten kuten, muuten ihan hyvin, mutta heitto/kiinniotto- osastolla näyttäs olevan vielä treenaamista, paitsi että Insku on kyllä kone maalissa.

Sit vaan peliä ja loppupuolella tulin toteamaan sen minkä alussa sanoin, 3 tuntia alkaa olla vähän liikaa. Ei muuten mutta hitto että se liikkeellelähtö on vähän samaa kuin täi koittas tervassa rimpuilla...

Noh, eipä sitä muuten kunto kohoa ja taito parane jos ei pane itteänsä likoon perkeles

-Aksu-
( 3 kommentti(a) )

Urheilutalo 9.10

9/10/2004 on kirjoitettava historian ja "mitä, missä, milloin" kirjoihin, sillä silloin tapahtui jotakin, josta jokainen lahtelainen Ultimaten pelaaja on pienestä pitäen haaveillut. Kyllä, olimme saaneet vuoron Urheilutalon isosta A-hallista!!! Ensimmäinen kerta muuten, kun treenasimme (sisällä) oikean kokoisella peliareenalla. Kiitos vaan seuran PeeJiille, joka näitä vuoroja oli jostain vetkutellut.

Harjoitukset alkoivat lenkillä, johon kaikki eivät - syystä tai toisesta - osallistuneet. Kiersimme kaksi kertaa pikkuveskun ympäri. Osa lähti kävellen, osa juosten liikkeelle. Lähdin Pekan kanssa juoksemaan suht hyvää lenkkivauhtia, mutta toisella kierroksella putosin kyydistä. Ehkä itseni yliarvioiminen tuotti taas tuskaa. Lenkin jälkeen venyteltiin Tarden johdolla. Myös seuran pitkäaikainen ikoni; Matti "matcho" Parpala oli tullut pienen miettimistauon jälkeen harkkoihin.

Ja oli aika siirtyä kohti areenaa. Meitä ennen harjoituksia piti Lahden Namika Lars Ekströmin johdolla. Koripalloilijat ovat hiukan fyysisemmässä kunnossa kuin me, mutta mihis me niitä lihaksia tarvitaan, vai mitä anssi? No joo leikillähän minä.

Pienen heittelyn jälkeen vedimme treenin, jossa piti heittää poikkikentän upsia ja killeriä. Itse ainakin tykkään harjoituksesta, kun siinä tulee sitä heittojen ajoitusta. Toivottavasti taas oivallettiin jotakin.

Sen jälkeen vedimme harjoituksen, jossa piti kiekko pitää liikkeessä. Se oli tyhjennysharjoitus. Meidän ryhmämme ei oikein missään vaiheessa tajunnut sitä, joten teimme vain jotain. Ei edes auttanut vaikka Ville tuli näyttämään miten se toimii. No ehkä joskus vielä...?

Kuvioiden jälkeen oli aika pelata 5vs5 pelejä kolmella joukkueella. Pelit oli pituudeltaan neljäminuuttisia.
Peleistä tytöt valittelivat, ettei saaneet koskea paljon kiekkoon. No kai se totta oli. Ehkä teille tytöille olisi ollut parempi, että teitä olisi ollut enemmän, niin olisitte saaneet omat pelit käyntiin.

Huomasin ainakin itse että peli isossa hallissa on paljon vaikeempaa kuin esim. Mettiksessä. Sinänsä ihan opettavaista. Paikkaakin kokeiltiin, ja tajusin että siinä olisi yksi harjoituksen aiheista.

Mutta ihan kivaa oli, vaikka äkkiä se loppuikin...

Heittäkääs omia kommentteja harkoista !

-Rampe-
( 5 kommentti(a) )

Reenit 8.10.2004

Jee. Meitsi sai ylennyksen ja pelasin eilisen naisten kanssa. Eikä tämä ole edes kettuilua mihinkään suuntaan.
Eipähän tarvinnu repiä itteään puhki.
Tokihan mun rooli oli olla enämpi tukena tarvittaessa ja mieluummin taustalla, jotta naikkoset voipi rakennella ja treenailla kuvioitaan, mutta ei sen väli.

Pääasia että saa pelata. Mun itsetuntoni kestää mainiosti nuorien naisten seassa pelailun.

Ennen pelaamista treenailtiin give 'n go- kuviota. Tollasen osaaminen ja treenaaminen oiskin aika tärkeätä, pelitahti on sisällä sairaan kiivas ja jos jäät tuumailemaan liiaksi kiekon kanssa, peli puuroutuu ja huomaat olevasi jumissa. Tottakai joskus tarvii pelata rauhallisemminkin, mutta silti, yleispiirre lie nopea tahti.

Nopeaa peliä tarttis ehkä treenata puolustamisenkin kannalta. Omassa puolustamisessa on taatusti parantamisen varaa rutosti, mutta edelleen näkyy olevan aika laiskan näköstä se. Nopeaa hyökkäämistä on vaikea puolustaa, mutta eikai se sitä tarkota ettei sitten puolusteta ollenkaan?

Kattelin tossa aamupäivällä viime talvelta pari peliä, toinen niistä LUC - UFO eikä se puolustaminen todella vakuuttanut. Ei sen vastapuolen tilanteiden luomista hirveästi vaikeuta se, että markkeri seisoksii kiekollisen pelaajan vieressä kädet omissa kyljissä kiinni...

Tottahan se on että harva muistaa tähtipuolustajia, maalinsylkijähyökkääjä saapi aina kaikki naiset, mutta ei ole peli kovin kummoisissa kuoseissa jos toinen puoli pelistä jää pois.

Ja huomenna Ahtialan reenilöihin, jos luoja ja vaimo suovat.

-Aksu-
( 1 kommentti(a) )

Treenit 5.10 Renkohill´s super centrum

Juu eihän se varmaan kivaa ole, jos pelatessa kuuluu hirveä huuto vaihtopenkiltä. Uskon kuitenkin, että joka joukkueessa on joskus jotain kinastelua joukkuekavereiden kesken. Kyseessähän oli vaan yksi tilanne, jossa oli vähän epäselvyyksiä. Sehän kertoo vaan siitä, että pojilla oli tunnetta pelissä. Ollutta ja mennyttä, joten laiva kohti uusia satamia.


-Rampe-
( 7 kommentti(a) )

Harkat 5.10.2004

Huh huh mitä sähellystä

Aluksi harjoiteltiin heittelyä (kiitos anssi neuvoista), josta siirryttiin hallussapitoon ja siitä taas kuvioihin..ja voin sanoa että omalla kohdalla kuviot oli melkoista säheltämistä, mutta aina voi oppia uutta ja oli hieno katsella kun pojat näytti miten se sujuu oikeasti..

Koska meitä oli kerrankin paikalla paljon pelasimme kolmenminuutin vuoroissa..aloittelijat ja kokeneemmat.. Minusta ainakin tuntui, että samantasoisia vastaan pelaaminen on tosi hyödyllistä..meidän joukkue sai jopa juuri opetellun kuvion toimimaan muutamaan kertaa, mutta usein pelin tiimellyksessä unohtuu kaikki opittu ja tulos on sähläystä

kun olimme loppuvaiheessa vaihdossa jouduimme todistamaan ilkeiden sanojen vaihtoa..kaksi nimeltä mainitsematonta aikuista miestä alkoi suoraan sanottuna huutaa toisilleen..kun sitä oli kuunneltu jo muutama hetki teki mieli huutaa että nyt riitti..muistakaa seuraavaksi että asiat voi selvittää myös normaaliäänellä ja se toinen osapuoli voisi myös muistaa, ettei kaikki sulata kaikkea..ei pahalla..mä tykkään susta silti

pelailu jatkui lopussa hiukan sekoitetuilla joukkueilla ja silloin vasta tuntui pelin alkavan sujua ja näytti että myös muilla alkoi sujua..tai siis kokeneilla sujui kokoajan..tai sitten ei omaa peliä osaa katsoa..

viimeisellä kerralla vaihdossa ollessamme homma repes kun katselimme viimeisten pelaamista..eräs poitsu oli hiukan hämillään tytön puolustaessa ja sitten taas puolustaessa poika ei näyttänyt tietävän mitä tekisi..ja vaihtopenkillä oli hauskaa..pitää vain muistaa, että se oli hyväntahtoista naurua..kiitos kaikille harkoista..

wow..vain kaksi mustelmaa

-hide-
( 10 kommentti(a) )

Ahtiala 3.10.2004

Lauantaina oli tapahtunut mitä oli tapahtunut, mutta lukuisista vastusteluista huolimatta päätimme pitää harjoitukset saunaillan jälkeisenä päivänä. Silloinhan olo on kaikeista virkein, vai mitä?

No ei siinä mitään, kai se oli reeneihin lähdettävä, kun oli tullut luvattua - missäköhän mielentilassa. Niinpä suuntasin kohti linja-autoasemaa, josta oli tarkoitus lähteä yhteisvoimin kohti Ahtialaa.
Ennen minua paikalla olivatkin jo uudet tulokkaat: Hartza ja Sämpy. He siinä siemailivat kahvia virkistyäkseen - taisi pojilla mennä myöhään edellisiltana. Viimein suuntasimme kohti Ahtialan peräpoukamia. Pääsimme kuin pääsimmekin perille maken "uudehkolla" autolla tai mazdalla.

Treeneissä - siis poikien omissa - oli paikalla 11 henkeä.
Sinänsä hyvä määrä ottaen kaiken huomioon. Harjoitukset alkoivat maken lämmittelyllä ja venyttelyillä. Venytyksistä muistan hauskan maassatehdyn jalkojennostelun, mikä taisi tuottaa ainakin allekirjoittaneelle pieniä vaikeuksia. Make hoiti hommat, ja Valmentaja-Ville otti sen jälkeen apinalaumansa haltuun kuin sirkustirehtööri. Aluksi heittelimme ihan perusheittoja, jotta saataisiin varmuutta. Ahtialan salissa kävi välillä aikamoinen kolina, kun niitä kiekkoja sai lattiasta noukkia.

Heittelyn jälkeen aloitimme suoraan pelaamisen. Pelaaminen näytti ajoittain ihan hyvältä, mutta välillä tuli ajatuskatkoksia. Kai se varmuus tulee iän myötä. Ainakaan omassa joukkueessa ei aina kuviot olleet selvillä. Ehkä ensi kerralla voisi ottaa selvän taktiikan, kun nyt vähän lähdettiin mutu tuntumalla joka draiviin. Puolustus oli mielestäni parempaa kuin hyökkäys. Muistan ainakin Pekan hyvän katkon. Uudet pelaajat toivottasti oppivat taas jotain uutta, ja kyllä he niin tekivätkin.

Välillä pidimme harjoituksen, jossa oli kolmio ja kaksi puolustajaa jotka yrittivät katkoa muun kolmen heittoja.
Harjoituksessa oli joskus aika helppo murtaa puolustus yläheitolla, joten se kiellettiinkin jossain välissä.

Lopuksi pidimme loppuringin, jossa jokainen sai vuorollaan kertoa omia näkemyksiä harkoista. Se oli hyvä sinänsä, kun hiljaisimmatkin pystyivät
niin sanotusti avautumaan. Kyllä se siitä vielä joskus...

-Rampsukka-
( 1 kommentti(a) )

Treenit 3.9.2004

Ei se ollut Ken. Se olin minä.
Treenit meni vähän mitenkuten taas, pari kertaa mullakin välähti hyökkäyspäässä, mutta ah, se puolustaminen...
Sitä kun jää ihailemaan muiden työskentelyä sekunnin nano-osaksikin, niin sittenpä yhtäkkiä huomaatkin että se sun vartioimas häiskä onkin jo maalialueella valmiina nappaamassa lätyn käsiinsä ja sekös sitten harmittaa kuin pientä oravaa syyspakkasilla... Sisällä pelaaminen on sitäpaitsi noin 73,8 kertaa hektisempää touhua kuin pihalla, joten tällainen hiras savolainen ei meinaa keretä mukaan aina...
Ei sen puoleen, koko joukkue puolusti ihan paskasti, tai paremminkin oli puolustamatta, kuhan perässä lönkyteltiin ja toivottiin että josko se ei saiskaan kiekkoa kii.

No, ei se mitn, pitää vaan treenata lisää ja yrittää olla skarpimpi. Ja ruveta tosissaan keskittymään ihan perusasioiden treenaamiseen.

Eniveis, höperöstä tunaroinnista ja kiekon hukkaantumisesta (prkls!) suivaantuneena siinä sitten kamojani kasailin ja suihkussa kävin jne...
Himaan päästyäni äkkäsin että jaa kappas, mulla onkin ylimääräset kengät kassissa. Epähuomiossa olin kahdet tennarit pakkaillu pukuhuoneessa (omat ennen suihkua ja toiset sen jälkeen).
Eip siin sit muuta kuin seatin nokka kohti Ahtialaa ja kengät takas...

Jos siis kaipasit kenkiäsi, sori, se olin minä.

-Aksu-
( Ei vielä kommentteja )

Treenit 26.9.2004

Läksin treeneistä kesken kaiken kotio. Onneton pelaaminen ja jatkuva/yltyvä kipu jalassa alkoivat ottamaan aivoon siinä määrin että oli paras siirtyä vilttiketjuun siltä päivältä.

Ei sen puoleen, pelaaminen oli aika tunarointia muiltakin. Totta kyllä, kyseessä oli sunnuntain treenit, eli ns. löysäilyä, mutta silti... Kaikki tykkää vaan keskittyä hyökkäämiseen ja maalien tekoon.

Luulenpa että talven osalta jää pelaaminen allekirjoittaneelta väliin. Tällä kunnolla ja näillä jaloilla ei ole paljoa järkeä lähteä tyrimään sarjapelejä.
Aamulla en meinannut kyetä omin jaloin kävelemään aamukahville, joten lieneepä syytä ottaa iisisti loppusyksy...

Itse treeneissä oli tyypillinen sunnuntaiohjelma. Ei kamalaa rypistystä ja kuvioiden hiomista, vaan lämmittelyn jälkeen silkkaa peliä, sitä ihtiään siis.

-Aksu-
( Ei vielä kommentteja )